Management of Carrier Grade Intra-Domain Ethernet

Internet ei ole enää pelkkä tiedonlähde, vaan enenevässä määrin kriittisempi osa yhteiskunnan infrastruktuuria. Nykyiset Internet-palveluja tuottavat teknologiat - IPv4 osoitteistuksessa, MPLS siirtoalustana ja SDH fyysisenä välitysteknologiana - ovat alkaneet menettää valta-asemaansa samalla kun kaikille tuttu verkkoteknologia, Ethernet, on laajentunut lähiverkoista runkoverkkoihin. Maailmassa on miljoonia Ethernet-lähiverkkoja. Olisi kustannustehokaampaa toteuttaa myös näiden lähiverkkojen väliset siirtoyhteydet Ethernetillä. Halu kustannustehokkuuteen ja teknologian konsolidointiin on tuonut esille tarpeen ns. operaattorikestoisille Ethernet-palveluille. Koska Ethernetistä puuttuu määrättyjä ominaisuuksia joita ilman on mahdotonta toteuttaa siirtoverkkopalveluja, näitä operaattori-Ethernet-palveluja on tuotettu toistaiseksi olemassa olevilla tekniikoilla, kuten MPLS:llä. Tulevaisuudessa todellinen haaste on luoda operaattoritasoinen, Ethernet-pohjainen siirtoverkkoteknologia, joka kykenee tuottamaan Ethernet-palvelujen lisäksi mitä tahansa muita tietoliikennepalveluja. Tämä diplomityö käsittelee operaattoritasoisen Ethernetin hallintaa yhden runkoverkkoalueen sisällä. Työssä käydään läpi standardoidut operaattorikestoiset Ethernet-palvelut, teknologiat joilla palveluja tällä hetkellä tuotetaan, ehdokkaat tulevaisuuden Ethernet-siirtoverkkoteknologioiksi sekä keskeisimmät verkonhallintaan liittyvät standardit. Työn jälkimmäisessä puoliskossa esitellään Euroopan Unionin 7th Framework ETNA -projektia varten kehitetty verkonhallintajärjestelmä. Hallintajärjestelmä tarjoaa rajapinnan jonka kautta on mahdollista provisioida suojattuja Ethernet-palveluja kahden asiakasliityntäpisteen välillä, ja lisäksi lähetyspuita joissa kohteina on useampi asiakaspiste. Hallintajärjestelmältä tilatut palvelut viestitetään Ben Gurionin yliopiston toteuttaman, verkkoprosessoreilla toimivan välityskerroksen välitystauluihin.Internet is evolving from its role as a mere information provider to an ubiquitous infrastructure crucial to society. The current technologies running the majority of global Internet - IPv4 in addressing, MPLS as core transport and SDH as the physical transfer technology - have been long-lived. However, their dominance has started to diminish because a network technology common to all, Ethernet, has started to expand from local to metropolitan and wide area networks. Most enterprises and home users already use Ethernet in their LAN. Connecting these sites to MAN or WAN with the same technology is the logical next step in technology consolidation. This has raised the demand for Carrier Ethernet services. However, internally they are still mostly provided with non-Ethernet technologies such as MPLS or SDH, because currently Ethernet lacks the necessary service assurance components. The real challenge in future internetworking is creating a Carrier Ethernet Transport (CET). With CET, any imaginable telecommunication service is delivered with a purely Ethernet based technology. When we have Ethernet in transport networks, it is no more a long stretch to a global, routed end-to-end Ethernet. This thesis covers management of an intra-domain CET control plane. First, Carrier Ethernet services and technologies currently producing these services are analyzed. Second, requirements imposed to CET and current CET candidates are discussed. Third, network management standards and their alignment to carrier business is studied. After the background has been discussed, a control plane management system developed for the EU 7th framework ETNA project is introduced. The management system is capable of provisioning point-to-point and multipoint services and is controlled via a web-service -based northbound interface. The control plane is able to install the services as forwarding entries in a network processor -driven data plane developed at Ben Gurion University

Prospects and Challenges of Timber Trucking in a Changing Operational Environment in Finland

The objective was to study how entrepreneurs taking care of the transport of wood perceive the current challenges in the operating environment and reflect these challenges in the changing climate. The data was collected in spring 2012 by mail questionnaire, which was answered by a total of 86 entrepreneurs giving a response rate of 19.1%. According to the respondents, the most debilitating factors in the changing infrastructure in future will be the challenges of the low volume road network, especially winter maintenance including removing snow and ice and preventing slippery conditions. The entrepreneurs were concerned about labour costs caused by a possible shortage of skilled drivers. The main problem concerning Information and Communication Technology (ICT) in timber trucking logistics is the inability to use one ICT system for two or more clients, which leads to problems in handling multiple clients. Almost all respondents agreed that timber trucking enterprises are too dependent on clients’ ICT systems

Lähiruoat julkisissa hankinnoissa - ympäristövaikutukset hankintakriteereinä

Tämä raportti kuvaa tuloksia erilaisista ympäristövaikutuslaskelmista, jotka tehtiin osana Kestävät Hankinnat-projektia. Projektin tarkoituksena oli tutkia kestävyysasioiden käyttämistä hankintakriteereina julkisen sektorin hankintamenettelyissä sekä kehittää ruokapalveluiden hankintaosaamista. Tutkimukseen valittiin pilotoitaviksi elintarviketuotteita eri puolilta Suomea. Kaikki tuotteet oli tuotettu lähellä käyttökohteita. Lisäksi hankkeessa verrattiin kyseisiä lähiruokatuotteita volyymituotteisiin ja tutkittiin voitaisiinko julkisissa hankinnoissa lähiruokaa suosimalla parantaa julkisen hankintamenettelyn ekologista kestävyyttä. Pilot-tuotteita oli yhteensä kahdeksan: kuoretonta luomuohraa sisältävä piirakka Pohjois-Karjalasta, tavanomaisista viljoista valmistettu ohrarieska ja kokojyväruisleipä Etelä-Karjalasta, luomukaura Pohjanmaalta, mansikkasose pääkaupunkiseudulta, mansikkapirtelö Pohjois-Savosta, kuoripäällinen peruna Keski-Pohjanmaalta, ahvenpihvi Varsinais-Suomesta ja pororouhe Meri-Lapista. Kaikille näille tuotteille tehtiin koko tuotantoketjun kattavat ympäristövaikutustarkastelut elinkaariarviointimenetelmällä käsittäen ilmastovaikutuksen ja rehevöittävän vaikutuksen. Pilot-tuotteita verrattiin keskimääräiseen kotimaiseen tuotantoon sekä tuontituotteisiin. Luomu/tavanomainen vertailua tässä tutkimuksessa ei tehty, vaan luomutuotteita verrattiin muihin luomutuotteisiin ja tavanomaisella menetelmällä tuotettuja tuotteita toisiin tavanomaisiin. Ohrapiirakkaa verrattiin riisipiirakkaan, leipiä muihin Suomessa tehtyihin leipätutkimuksiin, mansikan viljelyä ProAgrian aineistoon Suomen keskimääräisestä tuotannosta ja valmiita tuotteita säilykepersikkaan ja banaanipirtelöön. Kuoripäällisen perunan vertailupari oli teollisesti kuorittu samalla alueella viljelty peruna ja luomukauralle suomalainen keskimääräinen luomukaura. Ahvenpihviä verrattiin kalapuikkoihin ja kotimaiseen kirjoloheen ja pororouhetta naudanlihapihviin. Tutkimustulokset olivat monessa tapauksessa lähiruokatuotteille edullisia volyymituotteisiin verrattuna. Erityisen hyvin vertailussa volyymituotteisiin pärjäsivät ahvenpihvi ja mansikkatuotteet sekä kuoripäällinen peruna. Myös kokojyväruisleivän ja luomuviljan ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus olivat selvästi verrokkituotteita pienemmät. Pororouheen ja ohrarieskan tulokset olivat suhteellisen samalla tasolla verrokkien kanssa ja ohrapiirakan ilmastovaikutus oli samalla tasolla verrokkituotteena käytetyn riisipiirakan kanssa, mutta rehevöittävä vaikutus oli korkeampi. Tuloksista voidaan tehdä se johtopäätös, että monessa tapauksessa havaittiin suuriakin eroja tutkittujen lähiruokatuotteiden ympäristövaikutustarkastelun tuloksissa verrattuna volyymituotteisiin. Vaikka lähiruokatuotteiden ja elintarviketuotteiden ympäristövaikutukset yleensä ovat tapauskohtaisia eikä näitä tutkimustuloksia voi yleistää, on tämän tutkimuksen perusteella hyvin odotettavissa että tulevaisuudessa ympäristöasiat ja niiden tutkiminen elinkaariarviointimenetelmällä nousevat tärkeiksi hankintakriteereiksi julkisten ruokapalveluiden hankintamenettelyssä.This report presents results of LCA-calculations for different food products as a part of the project entitled KeHa Sustainable Procurement. The aim of the project was to investigate possibilities to use sustainability aspects as procurement criteria in the procurement processes of the public sector. Different kinds of local food products from different parts of Finland were chosen as part of the piloting. One aspect of the project was to do life cycle assessment for these products and compare them to volume products. The main use of the results was to investigate possibilities to increase ecological sustainability in public procurement by preferring local food products There were eight pilot-cases altogether: Barley pie containing naked seeds of organic barley, traditional conventional integral rye bread and barley bread, organic oat from Swedish-speaking Ostrobothnia, strawberry puree from capital city area, strawberry smoothie from North Savo, unpeeled potato from Central Ostrobothnia, perch steak from Varsinais-Suomi and reindeer kibble from Southern Lapland. LCA was made for all these pilot cases with impact classes of climate impact and eutrophication impact. Pilots were compared partly to other domestic production and partly to imported production. No comparisons between organic and conventional production were made. Comparisons were made between organic products and between conventional products. Barley pie was compared to rice pie, breads to other Finnish investigations of bread, strawberries to average Finnish production and final products to canned peach and banana smoothies. For unpeeled potato, the comparison was made to industrially peeled potatoes and for organic oat to average Finnish organic oat. Perch steak was compared to fish sticks and Finnish cultivated rainbow trout fillet, and reindeer kibble to beef. The results were in many cases advantageous to local food products, when compared to volume products. Especially advantageous were the results of perch steak, unpeeled potato, strawberry products and organic oats. The climate impact and eutrophication impact of integral rye bread were lower than those of average Finnish bread. The results of reindeer kibble and oat bread were quite similar in the comparisons. Regarding barley pie compared to rice pie, the climate impact was the same, while the eutrophication impact was higher for barley pie. In conclusion, we found even large differences between the environmental impacts of local food products when compared to volume products. In addition, contracted local food products can be produced such that they achieve a regionally high yield in relation to material and energy inputs due to local circumstances, with unpeeled potato and organic oat being good examples. Although the environmental impacts concerning local food and food products in general are case-specific and one must be careful when generalizing the results, based on this study it can be expected that environmental sustainability and life cycle assessments will become as important procurement criteria in the procurement of public services. The case specific study results suggest that more case-specific lifecycle assessments both for local food products and volume products are necessary.201

Prospects and Challenges of Timber Trucking in a Changing Operational Environment in Finland

The objective was to study how entrepreneurs taking care of the transport of wood perceive the current challenges in the operating environment and reflect these challenges in the changing climate. The data was collected in spring 2012 by mail questionnaire, which was answered by a total of 86 entrepreneurs giving a response rate of 19.1%. According to the respondents, the most debilitating factors in the changing infrastructure in future will be the challenges of the low volume road network, especially winter maintenance including removing snow and ice and preventing slippery conditions. The entrepreneurs were concerned about labour costs caused by a possible shortage of skilled drivers. The main problem concerning Information and Communication Technology (ICT) in timber trucking logistics is the inability to use one ICT system for two or more clients, which leads to problems in handling multiple clients. Almost all respondents agreed that timber trucking enterprises are too dependent on clients’ ICT systems

Nurmikasvuston puna-apilapitoisuuden voi ennustaa kalsiumpitoisuudesta

Puna-apilan lisäämisellä rehunurmiseoksiin on monia hyviä puolia. Apilapitoisuuden vaihtelu nurmissaon kuitenkin suurta. Biologisen typensidonnan arvioimiseen, sadonkorjuun ajoittamiseen ja rehunsyöntipotentiaalin ennustamiseen tarvitaan tietoa apilan osuudesta nurmikasvustossa.Apilapitoisuuden määrittäminen botaanisella analyysillä on työlästä ja muilla menetelmillä kutensilmämääräisesti arvioiden varsin epätarkkaa. Puna-apilan kalsiumin (Ca) pitoisuus on huomattavastikorkeampi kuin nurmiheinien. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö nurmikasvustonpuna-apilapitoisuus arvioimaan nurminäytteen Ca-pitoisuuden perusteella.Puna-apilan ja nurmiheinien seoskasvustoja seurattiin MTT:n tutkimuspaikoilla Juvalla ja Sotkamossavuosina 2004-2006. Lohkot olivat luomuviljelyssä. Näytteiden Ca-pitoisuus määritettiin ValioOy:n laboratoriossa XRF-menetelmällä (X-ray fluorescence). Näytteiden kalsiumpitoisuuden japuna-apilan osuuden yhteyttä tarkasteltiin regressioanalyysillä.Yksinkertaisin yhtälö, jossa on mukana vain Ca-pitoisuus, toimi varsin hyvin. Selitysaste oli0.800 ja mallin jäännösvaihtelu 10.7 %. Sen mukaan apilapitoisuus voitiin ennustaa yhtälöllä:Apilan osuus nurmikasvuston kuiva-aineessa (%) = -3.1 + 4.22 × Ca-pitoisuus (g(kg KA)Sadon (1 vs. 2. sato) huomioiminen paransi ennustetarkkuutta. Myös maan Ca-pitoisuudella oli merkitsevävaikutus. Jos nämä lähtötiedot ovat käytettävissä, niiden hyödyntäminen on suositeltavaa. Artturi-verkkopalvelun (www.mtt.fi/artturi) Laskurit-sivulla on käytettävissä laskuri, johon voi tallentaanäytteen lähtötiedot ja saada tulokseksi nurmikasvuston apilapitoisuuden.Nurminäytteen Ca-pitoisuus määritetään Artturi-rehuanalyysin suppeassa kivennäisanalyysissäja rehujen kivennäispitoisuudet ovat hyödyllisiä tietoja myös eläinten ruokinnan suunnittelussa, mikäpuoltaa Ca-pitoisuuden käyttöä myös apilapitoisuuden arviointiin. Tämän tarkastelun perusteella yhteysvaikuttaa niin selvältä, että lähestymistapa on toimiva. Aineisto on kuitenkin pieni ja sisältää vainluomunurmista kerättyjä näytteitä. Muut tiedot mm. kasvuston kehitysvaiheesta (D-arvo) ja kemiallisestakoostumuksesta saattaisivat parantaa ennustetarkkuutta.Ca:n ja puna-apilan pitoisuuksien yhteys määritettiin tässä nurmikasvustosta kerätyistä ja kuivatuistanäytteistä. Menetelmää voi käyttää myös säilörehunäytteiden apilapitoisuuden arvioimiseen,koska Ca-pitoisuudessa ei ole odotettavissa muutoksia säilönnän aikana

Large-scale data integration framework provides a comprehensive view on glioblastoma multiforme

Peer reviewe